Yritysmaailmassa on ihmisiä, joista ei tarvitse tehdä numeroa, sillä heidän tekemisensä puhuu puolestaan. Harri Numminen on yksi heistä. Kun pöytään tarvitaan selkeyttä, suuntaa ja päätöksiä, hänen nimensä nousee esiin.
Kerro lyhyesti taustastasi. Mitä kaikkea olet tehnyt ennen advisor-roolia?
Yli 30 vuotinen yrittäjätausta useissa eri yrityksissä. Olen käyttänyt sanontaa ”kaikkine iloineen ja suruineen.” Hyvin laaja tausta: olen ollut toiminut niin erikoistavarakauppiaana, kuin suorahakutoimialalla. Tällä hetkellä päätoimeni on logistiikka-alalla kuljetusyrittäjänä. Ehkä keskimääräisestä hiukan poikkeavaa on myös se, että olen yli 50-vuotiaana aikuisopiskelijana valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Aikuisopiskelu on aivan loistavaa puuhaa – suosittelen lämpimästi!
Mikä sai sinut lähtemään mukaan Wanted Groupin advisoriksi?
Juteltiin paljon Hannu Mänty kanssa tästä aiheesta. Yrityksen suunnitelmat, sen taustat, tavoitteet ja arvot yhdistettynä ajatukseen, että voisin itse tuoda lisäarvoa tähän yhtiöön. Advisorin rooli minulle henkilökohtaisesti merkkaa kokemuksien ja näkemyksien jakamista. Henkilöiden ja yritysten yhdistämistä sekä ovien avaamista.
Suomen selkäranka – Tarinoita yrittäjistä ja yrittäjyydestä -teoksessa (Lindqvist, 2025) kerrot oman tarinasi ja toteat seuraavaa:
”Ongelma suomalaisissa yrityksissä on usein se, että substanssiosaaminen on kyllä kohdillaan ja työntekijät hallitsevat hommansa, mutta itse yrittäjän osaaminen yrittäjyyden kokonaisuudesta ei ole yhtä korkealla tasolla.”
– Haluaisitko avata tätä kommenttia hieman tarkemmin?
Digitaalisen taloushallinnon asiantuntijamyyjän tehtävissä olen tavannut yli 2000 suomalaista mikro- ja pk-yrittäjää ja siinä huomannut sen, että yrittämisen kokonaisuus on usein hakusessa. Pelkästään se, että osataan taivuttaa peltiä tai tehdä hienoja mainosvideoita ei useinkaan riitä. Käytännössä yrittäminen on iso kokonaisuus, joka sisältää mm. henkilöstö- ja taloushallintoa, suunnittelua, mainontaa ja markkinointia.
Yrittäjällä saattaa usein olla yritystoiminnalle tavoitteita, mutta käytännön asiat tavoitteen saavuttamiseksi puuttuvat kokonaan. Strategia, toimivasta yhtiön hallituksesta puhumattakaan koetaan usein vain turhaksi hienosteluksi, eikä ymmärretä, että strategia ja yhtiön hallitus ovat tärkeitä työkaluja, jotka auttavat yrittäjää ja yritystä pääsemään asetettuihin tavoitteisiin.
Onko johtajuus enemmän ihmisten ymmärtämistä vai strategisten päätösten tekemistä vai molempia?
Se on vahvasti molempia ja lisäksi tulee olla vielä rohkeutta tehdä niitä molempia. Pitää olla rohkeutta johtaa tai päättää myös ikäviä ja vaikeita asioita. Yleensä johtaja joutuu käsittelemään vaikeita ja ikäviä asioita paljon enemmän kuin kivoja ja positiivisia asioita.
Klassisia hyvän johtajan tunnusmerkkejä ovat johdonmukaisuus, tasapuolisuus ja ennustettavuus. Hyvä johtaja osaa tarjota alustan alaisille puhjeta kukkaan ja kehittyä, eikä vaan sitä, että hyödynnetään jo niitä olemassa olevia taitoja. Paremmaksi kehittyminen ja oppiminen ovat erittäin tärkeitä, mutta jostain syystä tämä asia jätetään usein huomiotta.
Millaisia johtajia Suomi tarvitsee enemmän juuri nyt?
Suomi tarvitsee rohkeita, visionäärisiä johtajia. Eli johtajia, jotka näkevät mitä on tulossa. Katsotaan enemmän tuulilasiin ja vähemmän taustapeiliin. Maailma muuttuu koko ajan kiihtyvässä tahdissa ja on tärkeää pystyä elämään muutoksien kanssa. Pitää pystyä ennakoimaan ja johtamaan jatkuvassa, nopeatempoisessa muutoksessa. Esimerkkinä tästä on juuri nyt meneillään oleva muutos, joka digitalisaatio ja tekoäly tuo tullessaan. On vaikea keksiä alaa, jossa nämä eivät vaikuttaisi. Nämä ovat asioita, joita ei pysty sivuuttamaan. Jos itse toteat, ettet tarvitse tekoälyä, niin usein siitä tulee seuraamaan, että joku toinen siellä toimialalla käyttää sitä ja pystyy hyödyntämään mahdollisen kilpailuedun.
Mitä neuvoja antaisit nuoremmille johtajille, jotka ovat vasta ottamassa ensimmäisiä vastuuroolejaan?
Älkää pelätkö virheitä. Johtajuus on jatkuva kouluttautumisen ja oppimisen tie. Esimerkkinä myös se, jos ajattelen itseäni: olen taustaltani ja luonteeltani kauppias, enkä ikinä olisi kuvitellut olevani töissä tilitoimistomaailmassa – jossa viihdyn todella hyvin. Eli ajatelkaa laajasti älkääkä jämähtäkö yhteen toimialaan tai osaamisalueeseen.
Johtajuus itsessään on usein aika yksinäistä puuhaa, vaikkei sen sitä tarvitsisi olla. Johtajan pitäisi löytää ympärilleen joukko henkilöitä, jotka pystyvät sparraamaan ajatuksia. Tänä päivänä hyviä kanavia löytää sellaisia tarjoavat vaikkapa Linkkari erilaisine teemaryhmineen. Yleensä yksinäisyys korostuu vaikeuksissa eli niissä hetkissä, kun eniten tarvitsisi tukea päätöksentekoon tai sparraukseen, onkin hän silloin kaikkein eniten yksin.
Johtajuus mitataan usein vasta silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Miten organisaatiota tulisi johtaa epävarmoina aikoina?
Siinä pitää ottaa johtajan rooli. Luonnollisesti ympärillä olevat ihmiset sitoutetaan ja pidetään ajan tasalla. Asioita tulee johtaa ja niin kuin jo todettu, se korostuu haastavina aikoina. Palataan alussa käytyihin johtajuuden ominaisuuksiin. Pahinta on se, että ei osata tai ei uskalleta päättää asioista. Jos liikaa pelkää virheellisiä päätöksiä, niin tällöin ei tule tehtyä myöskään oikeita päätöksiä. Näin olet melkoisella varmuudella tuhon tiellä.
Mikä on ollut haastavin päätös urallasi, ja mitä opit siitä?
Olisi helppo sanoa, että päätös hakea yritys konkurssiin. Oikeasti vaikeimpia päätöksiä on varmaankin ollut irtisanoa paras myyjä. Tiedetysti yritys elää myynnistä ja parhaan myyjän irtisanominen kuulostaakin hurjalta. Irtisanoin parhaan myyjän, en luonnollisesti myyntitulosten vuoksi, vaan sovitun toimintatavan, jota muut noudattivat mutta irtisanottu ei. Edes paras myyjä ei voi sooloilla ihan miten haluaa. Tulee nähdä kokonaisuus ja varmistaa että tämä kokonaisuus toimii. Joukkoja ei voi johtaa, jos kaikilla on eri säännöt. Irtisanomiset ovat aina vaikeita. Parhaan myyjän irtisanominen oli jotenkin erityisen vaikeaa. Pitkällä aikavälillä tämä on kuitenkin äärimmäisen tärkeä tehtävä yrityksen näkökulmasta.
Kun työelämä muuttuu ja epävarmuus lisääntyy, korostuu myös oikeiden ihmisten merkitys:
Miksi yritysten kannattaa ulkoistaa rekrytointi?
Parhaat osaajat saattavat olla yhä töissä, eivätkä uskalla laittaa itseään alttiiksi ilmoittautumalla ”kilpailijan HR:lle”, että ovat kiinnostuneita avoimesta positiosta. Tällöin ulkoinen suorahaku/rekrytointi tarjoaa anonyymin alustan keskustella asiasta. Ilman ulkoista suorahakupalvelua osaaja saattaa jäädä kokonaan prosessin ulkopuolelle. Ymmärrettävä ja inhimillinen piirre, jota monessa isossakaan yrityksessä ei ole vielä täysin ymmärretty. Kyse ei ole siis yrityksen oman rekrytointiosaamisen väheksymisestä, vaan sen mahdollistamisessa, että osaajavalinta voidaan tehdä aidosti parhaasta mahdollisesta hakijajoukosta.
Yleisin virhe mitä yritykset tekevät on se, että ei ole oikeasti ajateltu mitä auki olevassa positiossa haetaan. Mietitään sitä mitä siinä on ollut ennenkin, eikä nähdä muutoksen tuomaa mahdollisuutta esimerkiksi päivittää ja uudelleen suunnata tehtävän sisältöä ja määritellä tarvittavaa osaamista eri perspektiivistä.
Tällä hetkellä kuvitellaan usein, että kun osaajia on paljon vapailla markkinoilla, niin saadaan pienellä rahalla hyviä osaajia, eikä olla valmiita maksamaan tarpeeksi lisäarvoa tuottavasta osaajasta. Jos olet valmis hakemaan hyvää osaajaa, niin tulee olla valmis maksamaan siitä hyvä korvaus.
Tulevaisuus
Ihmisen elämässä tapahtuu paljon sattumuksia, joihin ei voi itse vaikuttaa, mutta silti omat teot määrittävät eniten sitä minne päädyt. Siksi ajattelen, että tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se myös tehdään. Harri Numminen
Wanted Group kiittää
