Haastattelussa Wanted Groupin Senior Headhunter Petri Jaatinen- Johtamista ilman illuusioita: ihmiset, fokus ja talousjohdon uusi rooli
Petri Jaatinen on kokenut johtaja ja liiketoiminnan rakentaja, jonka ura on kulkenut myynnistä ja kansainvälisistä brändeistä useiden eri toimialojen toimitusjohtajatehtäviin, talousjohtajan rooleihin ja strategiseen konsultointiin. Hän on toiminut yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän yrityksen CFO:na ja viime vuosina keskittynyt erityisesti kasvun johtamiseen, pk-yritysten kehittämiseen sekä vastuullisuuteen ja ESG-teemoihin.
Tässä uutiskirjeessä Petri avaa rehellisesti näkemyksiään johtajuudesta, vaikeista päätöksistä sekä talousjohdon muuttuvasta roolista.
Kun olet ollut toimitusjohtajana useissa yrityksissä, mikä on yllättänyt eniten johtajan arjessa?
Yksi asia nousee ylitse muiden: ihmiset. Muutosten läpivienti vie aina enemmän aikaa kuin etukäteen kuvittelee, ja suuri osa johtajan arjesta kuluu esihenkilötyöhön. Liiketoiminnan kriittisin tekijä ei lopulta ole strategia, järjestelmät tai markkina, vaan ihmisen mieli. Johtajan on ymmärrettävä, miksi asioita tehdään eri tavalla ja miten ihmiset saadaan mukaan muutokseen. Tämä yllättää edelleen, samalla tavalla kuin talvi yllättää autoilijan.
Missä kohtaa johtaja yleensä alkaa menettää kontrollia ja huomaako sitä itse?
Johtajan kontrolli ei yleensä katoa yhdessä hetkessä. Se hiipuu vähitellen, erityisesti silloin, kun samassa tehtävässä viivytään liian pitkään. Näkemys kaventuu, uudistumiskyky heikkenee ja vallasta pidetään kiinni kynsin ja hampain, vaikka todellinen johtajuus vaatisi oikea-aikaista irti päästämistä. Usein tätä ei itse edes huomaa ennen kuin on jo myöhäistä
Tämän lisäksi suomalaisessa johtamiskulttuurissa toistuu yksi suuri harhaluulo: uskotaan, että kun asiasta on kerran puhuttu palaverissa ja päätös tehty, organisaatio alkaa toimia sen mukaisesti. Todellisuudessa muutos vaatii toistoa, keskustelua ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Yhden kerran sanominen ei riitä, mutta silti siihen usein luotetaan.
Tähän liittyy myös suomalaisen johtamisen suurin hiljainen ongelma – kirjaimellisesti hiljaisuus. Palautetta ei anneta, mielipiteitä ei uskalleta sanoa ääneen ja vaikeita asioita kierretään. Se ruokkii varovaisuuden kulttuuria, jossa virheitä pelätään enemmän kuin paikalleen jäämistä.
Mikä on ollut vaikein johtamispäätös urasi aikana?
Uran raskaimmat hetket liittyvät tilanteisiin, joissa johtajan on tehtävä päätöksiä ihmisten työn jatkumisesta. Yrityssaneeraukset ja henkilöstön irtisanomiset, erityisesti tilanteet, joissa puhutaan sadoista ihmisistä ovat ylivoimaisesti vaikeimpia. Niihin ei totu, vaikka kokemusta karttuu.
Jos ura alkaisi nyt uudelleen, yksi asia menisi kokonaan uusiksi: virheiden pelko. Uskaltaisin tehdä virheitä enemmän ja nopeammin. Vähemmän ylianalyysiä, vähemmän häpeää ja enemmän rohkeaa tekemistä. Suomalainen koulutus ja kulttuuri opettavat varovaisuuteen, vaikka todellinen oppiminen syntyy tekemisestä ja erehtymisestä.
Moni johtaja epäonnistuu, vaikka osaaminen olisi kunnossa. Syynä on usein fokuksen katoaminen. Fokus on jatkuvasti pidettävä kirkkaana, jos se karkaa, myös muu tekeminen alkaa hajota.
Petri on erikoistunut headhuntingissa erityisesti talousjohdon ja taloushallinnon rooleihin. Hän tietää mistä puhuu, sillä on toiminut yli 100miljoonan euron pyörittävän yrityksen talousjohtajana:
Kun katsot tämän päivän CFO-rooleja, mikä on muuttunut eniten siitä ajasta, kun itse olit siinä?
Tämä rooli on muuttunut täysin. Aikaisemmin talousjohtajan työ oli ennen kaikkea numeroiden pyörittämistä. Tilinpäätöstä, konsernin tilinpäätöstä, tuloslaskelmaa ja tasetta. Se oli pitkälti sitä.
Nykyään tärkeintä on aivan muu. Ratkaisevaa on se, miten talousjohtaja pystyy liittämään taloushallinnon ja luvut strategiaan. Siihen, mihin yritys on menossa. Saadaan tehtyä oikeita päätöksiä ja oikeita valintoja ja vietyä tekemistä kohti visiota.
Headhuntingissa tämä näkyy selvästi. Ne parhaat CFO:t eivät puhu vain yksinään luvuista. Talousjohtajan tehtävä ei ole enää raportoida mennyttä, vaan auttaa johtoa ymmärtämään nykytilaa ja tekemään parempia päätöksiä eteenpäin.
Se mitä ulkopuoliset ei välttämättä ymmärrä talousjohtajan arjesta ovat deadlinet. Ne ovat monesti ihan järkyttäviä, erityisesti isoissa yrityksissä. Talousosasto elää jatkuvassa paineessa, ja samaan aikaan ympäristö muuttuu koko ajan: uudet järjestelmät, kasvavat raportointivaatimukset ja teknologia.
Teknologia ja tekoäly tulevat Petrin mukaan muuttamaan talousjohtajan työn käytännössä kokonaan. Tulevaisuudessa aikaa ei enää mene lukujen sahaamiseen. Luvut tulevat automaattisesti. Silloin talousjohtajan työ on loogista ajattelua, vaihtoehtojen punnitsemista ja parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä
Jos pitäisi antaa yksi neuvo nuorelle johtajalle, joka haluaa joskus toimitusjohtajaksi, mikä se olisi?
Yrityksen eri toiminnot tärkeitä, mutta korostan myyntiä. Johtajan täytyy ymmärtää, mistä raha tulee. Yrityksen eri toiminnot ovat tärkeitä, mutta myynti on kaiken ydin.
Lopuksi ajatus, joka kiteyttää paljon johtamisesta ja tekemisestä:
