Johtaja johdatko palautumista vai pelkästään suoritusta?
Moni ajattelee, että palautuminen tarkoittaa vapaa-aikaa, unta tai lomaa. Totuus on, että palautuminen on yhä useammin puuttuva osio arjen keskellä, ei enää irrallinen erikoistilanne.
Työelämän rytmi on muuttunut: kalenterit täyttyvät palavereista, viestit eivät katso kellonaikaa ja Teams ei hiljene edes viikonloppuisin. Työ soljuu osaksi kaikkea muuta elämää – ja juuri siksi palautuminen ei tapahdu enää itsestään. Palautumista pitää siis johtaa.
Työterveyslaitoksen vuosina 2022–2023 toteuttama tutkimus osoitti, että jopa joka toinen työntekijä kokee työasiat häiritseviksi vapaa-ajalla. Erityisesti asiantuntijatyössä palautuminen jää usein vajaaksi, kun mieli ei pääse irti työn vaatimuksista. Sote-alalla tilanne on vielä haastavampi: syksyllä 2023 julkaistun kyselyn mukaan vain noin kolmannes alan työntekijöistä koki palautuvansa riittävästi.
Yksi keskeinen johtopäätös on selvä, että palautuminen ei ole yksittäisten tekojen summa, vaan osa organisaatiokulttuuria. Johtajuus näyttäytyy tässä aivan uudessa valossa. Kyse ei ole enää vain tavoitteiden johtamisesta, vaan myös kuormituksen rytmittämisestä. Onko organisaatiossa tilaa mikrotauoille? Onko tapaamisten väleissä hengähdyksiä? Uskalletaanko sanoa, että kaikkiin ei tarvitse vastata heti? Johtaja, joka uskaltaa näyttää itse mallia, antaa muille luvan hengittää.
Palautuminen ei ole heikkoutta, vaan ammatillista viisautta. Ja mitä korkeammalla olet, sitä enemmän se on sinun vastuullasi – ei vain omasta puolestasi, vaan koko tiimisi vuoksi.
