Suomen talouskasvu on toistaiseksi ollut melko vaimeaa: EK:n mukaan yritykset kuvailivat vuoden 2024 lopun taloudellista tilannetta heikoksi, ja tulevan kehityksen odotukset ovat lähellä nollaa (ek.fi, yrittajat.fi). Vaikka Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan noin 1,5–1,8 % vuosina 2025–2026, investoinnit pysyvät vaisuina (suomenpankki.fi, economy-finance.ec.europa.eu). Moni yritys uskoo, että kuluttajien luottamus pysyy heikkona, kotimainen kysyntä ei kohene merkittävästi ja vienti euroalueella etenee verkkaisesti (suomenpankki.fi, economy-finance.ec.europa.eu). Tilauskanta teknologiateollisuudessa jatkoi laskuaan vuoden 2024 alussa, mikä hidastaa investointeja etenkin kone- ja laitepuolella (teknologiateollisuus.fi). Samalla työllisyys on verrattain hyvällä tasolla, mutta työvoimapula estää kasvuhankkeita etenkin palvelualoilla (yle.fi).
Globaali epävarmuus ja korkeat korot
Globaalit riskit, kuten USA:n kauppapolitiikka sekä politiikan epävakaus, lisäävät Suomen vientiyritysten varovaisuutta (suomenpankki.fi, imf.org). Korot ovat pysyneet korkeina, mikä tekee yritysrahoituksesta kalliimpaa ja vesittää lyhyen tähtäimen laskelmia investointien kannattavuudesta (nordea.com). Deloitte’n CFO-kysely paljasti, että noin 68 % suomalaisista talousjohtajista ei nykyisessä tilanteessa halua lisätä riskitasoa taseellaan (www2.deloitte.com). Tämä odottelu johtuu odotuksesta, että korot mahdollisesti laskevat myöhemmin, jolloin investoinnit tuntuisivat houkuttelevammilta (teknologiateollisuus.fi).
Sisäiset rakenteelliset ja byrokraattiset esteet
Yritykset kokevat, että byrokratia ja viranomaisprosessit hidastavat investointipäätöksiä: lähes puolet suuryrityksistä katsoo, että hitaat lupaprosessit vähentävät investointihalukkuutta merkittävästi (op-media.fi). Myös hallituksen päätöksenteon koetaan aiheuttavan epävarmuutta; esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa osaajien rekrytointia ulkomailta, mikä puolestaan hidastaa kasvuhankkeiden käynnistymistä. Pienten ja keskisuurten yritysten puolella investointiaikeet ovat selvästi laskeneet, sillä epävarmuus kysynnän paluusta ja geopoliittiset riskit ovat suurimpia syitä investointien viivästymiseen (yrittajat.fi). Lisäksi työvoiman saatavuus hidastaa kasvun mahdollisuuksia – ilman tekijöitä ei ole investointeja, ja ilman investointeja ei synty uusia työpaikkoja (yle.fi).
Miksi juuri nyt kannattaa investoida ja vahvistaa organisaatiota
- Parhaat osaajat saatavilla
Kun yritykset perääntyvät rekrytoinneista ja odottavat syksyyn, osaajat ovat parhaillaan markkinoilla. Keskellä kesää osaajapula on lievempää kuin syksyllä, jolloin kaikki samaan aikaan etsimään tekijöitä. Investoimalla nyt vahvistat tiimiä ennen syksyn pullonkaulaa (tem.fi).
- Kilpailuetu markkinoilla
Yritykset, jotka rohkeasti panostavat kasvuun ja kehittämiseen tässä vaiheessa, saavat etumatkaa. Moni kilpailija vitkastelee, mikä avaa tilaa sinulle rekrytointikilpailussa ja uusissa projekteissa. Nyt luodut kumppanuudet ja työntekijäsuhteet kantavat hedelmää pidemmällä aikavälillä.
- Korot saattavat laskea
Ennusteiden mukaan korot voivat alkaa laskea vuoden mittaan, mutta lasku ei välttämättä ole dramaattinen eikä hetkellinen. Mitä pidempään odotat, sitä kalliimmaksi rahoitus voi lopulta tulla suhteessa tuotto-odotukseen. Jos saat nyt vakavaraisella tasolla edullisen rahoituksen kasvuinvestointeihin, saat paremman tuottopotentiaalin ajan myötä (economy-finance.ec.europa.eu, nordea.com).
- Vahvistat organisaation resilienssiä
Organisaatio, joka panostaa koulutukseen, rekrytointeihin ja digitalisaatioon (AI:n hyödyntämiseen …), rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyä. PK-yritykset, jotka lisäävät AI:n käyttöä, odottavat kilpailuetua pidemmällä aikavälillä, kun he ottavat uudet teknologiat laajasti käyttöön (tem.fi).
Mistä odottelu oikein johtuu?
- Epäselvä näkymä talouskasvusta
Sekä EK:n että Bank of Finlandin ennusteissa talouskasvu on vaimeaa ja riskejä korostuu: maailmankaupan jännitteet, mahdollinen kauppasota ja heikko euroalueen kysyntä vähentävät luottamusta (suomenpankki.fi, economy-finance.ec.europa.eu, imf.org).
- Luottamuspula poliittiseen päätöksentekoon
Survey-tulokset kertovat, että suuryritykset kokevat viranomaisten prosessit jäykiksi ja epävakaiseksi, mikä lisää investointien vaikeutta ajoittaa (op-media.fi). Samoin hallituksen talouspolitiikan epävarmuus heijastuu investointitutkimuksiin (yrittajat.fi).
- Korot ja rahoituksen saatavuus
Korkeat korot vaikuttavat suoraan investointilaskelmiin. Moni yritys odottaa, että korot laskevat ennen merkittäviä hankkeita, vaikka laskun aikataulu on epävarma (www2.deloitte.com, nordea.com).
- Epätietoisuus kysynnästä ja osaajista
Teknologiateollisuuden tilauskanta on ollut heikko, mikä on hidastanut investointeja uusien koneiden ja laitteiden hankinnassa (teknologiateollisuus.fi). Samalla työvoimapula sekä erikoisosaajien että perustason työntekijöiden kohdalla hidastaa kasvuprosesseja (yle.fi).
Johtopäätös ja toimintakutsu
On todennäköistä, että Suomessa nähtäisiin monia investointihankkeita, työpaikkoja ja projekteja talven ja kevään aikana, jos yritykset rohkeasti panostaisivat nyt. Sen sijaan odottelu syksyyn luo suuremman kuormituksen markkinoille: kaikki haluavat samaan aikaan osaajia ja rahoitusta, jolloin tilanne vain pahenee.
Jos odotat syksyä, UV-säteetkin loppuvat ja poseeraukset työpaikkailmoituksessa vaikuttavat turhilta.
Nyt on aika kysyä suoraan: “Mitä te odotatte?” Miksi kukaan ei osaa vastata? Keskustelkaa tiimeissä ja johdossa avoimesti odotuksistanne ja riskeistä. Kun nämä odotukset selkiytyvät, hahmotatte paremmin investoinnin tuoton ja ajoituksen.
Me Wanted Groupilla olemme valmiina auttamaan yritystänne sekä etsinnän että konsultoinnin kautta, jotta voitte rakentaa vahvemman organisaation jo ennen syksyn kiireitä. Olkaa rohkeita, kysykää konkreettisia odotuksia ja ryhtykää toimeen – parempi kastua nyt, kuin hukuttautua syksyn kuraisille vesille.
#työelämä #rekrytointi #investoinnit #johtajuus #strategia #suorahaku #talous #kasvu
Pauli Sarpola
Wanted Group